Tärkeä kotihoito

Kotihoito on tärkeä osa löytöeläintalon toimintaa ja kotihoitopaikkoja otetaan ja etsitään jatkuvasti. Kotihoitopaikan voi antaa kuka tahansa joka pystyy eläimestä huolehtimaan. Kotihoitaja voi asua millaisessa asunnossa tahansa kunhan se on eläimelle turvallinen, ei siis ole väliä asuuko omakotitalossa vai kerrostalossa. Kotihoitajan tulee huomioida millaiselle eläimelle pystyy tarjoamaan kotihoitopaikan, koska esim. emottomat kissanpennut tarvitsevat hyvin paljon aikaa ja huomiota kuin taas aikuinen kissa.

Kotihoidolla on suuri merkitys eläimen hyvinvointiin. Kun kissa tai koira on kotihoidossa, se tottuu tavalliseen arkeen ja kodin touhuihin. Kissanpennut jotka ovat kasvaneet kotihoidossa, ovat paljon rohkeampia ja reippaampia kotikissoja kuin ne jotka ovat kasvaneet löytöeläintalolla. Kotihoitopaikan olisi hyvä olla valmis ottamaan eläin pidemmäksikin aikaa, jotta kotihoidosta olisi eläimelle suurin hyöty. Kissanpennut ovat kotihoitopaikassa 12 viikkoa eli niiden luovutusikään saakka. Pentujen emo on yleensä 4 viikkoa pidempään, koska kun pennut on luovutettu, se leikkautetaan ja annetaan toipua kotihoidossa kunnes se on valmis lähtemään takaisin löytöeläintalolle etsimään uutta pysyvää kotia.

Suositeltavaa olisi ettei kotihoitopaikassa olisi muita lemmikkejä, mutta jos on niin eläimet tulee pitää erillään toisistaan.

Mikkelin Eläinsuojeluyhdistys maksaa eläimen ylläpidon, yhdistys ei kuitenkaan korvaa eläimen aiheuttamia vahinkoja kodin irtaimistolle.

Kotihoidossa on enemmän kissoja kuin koiria, mutta myös koirat tarvitsevat kotihoitopaikkoja. Ilman emoa olevat kissanpennut ovat etusijalla etsimässä kotihoitopaikkaa.

On erittäin tärkeää muistaa ettei kotihoito tarkoita vain pelkästään eläimen silittelyä, vaan se on täyttä työtä. Kissanpennut joilla ei ole emoa vaativat sen että niitä ruokitaan tuttipullolla 5 kertaa päivässä, huolehditaan vatsantoiminnasta, punnitaan säännöllisesti sekä käytetään tarvittaessa eläinlääkärissä.

Tällä hetkellä vapaaehtoistyöntekijä Ailalla on juuri luovutusikään tullut Mauri, joka lähtee uuteen kotiin ensi maanantaina sekä neljä n. 3 viikkoista emotonta pikkuista pentua. Näiden pikkuisten kasvua alan kerran viikossa seuraamaan ja kerron heidän kehityksestään sekä touhuistaan täällä.

Koirat löytöeläintalolla

Koiria löytöeläintalolle tulee vähemmän kuin kissoja, mutta niitäkin talolta löytyy. Usein koira päätyy talolle koska omistaja ei syystä tai toisesta enää pärjää koiran kanssa. Syitä voivat olla mm. koiran eroahdistus kerrostaloasunnossa, omistajalle tai hänen perheelleen puhkeaa allergia tai omistajan vointi muuten estää koirasta huolehtimisen.

On hyvin tärkeää että omistaja huomaa ajoissa, ettei enään pysty huolehtimaan lemmikistään.

Valitettavasti moni koira on eläinsuojelurikoksen uhri. Tällaisten koirien on hyvin vaikea enään luottaa vieraisiin ihmisiin. Näille koirille etsitään sellainen koti jossa on varmasti kokemusta ja tietoa koirista. Luottamus ei synny yhdessä yössä vaan nämä koirat vaativat hyvin paljon aikaa sopeutuakseen uuteen ympäristöön.

Koira jota on kaltoin kohdeltu, vaatii varman omistajan. Jos jokin asia pelottaa koiraa on omistaja oltava valmis näyttämään sille mallia että tämä asia onkin ihan hyvä juttu eikä tarvitse pelätä. Koiralle pitää antaa positiivisia kokemuksia ihmisistä, toisista koirista ja erilaisista tilanteista, tämä helpottaa koiraa kun se hoksaa, ettei kaikki olekaan niin pelottavaa ja vaarallista.

Tämä neitokainen on löytänyt jo uuden kodin

Haluan tässä postauksessa nostaa myös esille aiheen pentutehtailu, sillä tätä vastustetaan löytöeläintalolla hyvin paljon. Pentutehtailu on sitä että joko kissoja tai koiria kasvatetaan myytäväksi, jossa kuitenkin laiminlyödään eläinten tarpeita rahallisen voiton maksimoinniksi. Selkeä pentutehdas on sellainen jossa emoja pennutetaan jatkuvasti, pennut vieroitetaan aivan liian aikaisin emoistaan, eläinten tarpeet muun muassa ruokinnan, liikunnan, ihmiskontaktin, terveydenhoidon ja oleskelutilojen suhteen eivät täyty. Usein kasvatustyö toimii kaukana vaikkapa naapurimaassa, tällöin myynnin hoitaa välittäjä. Tälläisissä tapauksissa pennun asiakirjat ovat väärennettyjä eikä pentua ole rokotettu eikä madotettu asianmukaisesti, pentu voi olla tällöin akuutisti hyvin sairas.

Pentutehtailu on hyvin salaista, ostaja ei esim. pääse katsomaan millaisissa oloissa pentu on kasvanut eikä myöskään sen emoa. Myyjän tiedot ovat salaiset tai väliaikaiset. Myyjä esittelee pennun erillään tehtaasta usein vaikkapa sovitulla parkkipaikalla tai myyjä saattaa haluta tuoda pennun suoraan ostajan kotiin. Tälläisissä tilanteissa pitäisi ostajalla soida varoituskellot miksi ei saa nähdä emoa tai pennun kasvuympäristöä.

Pentutehtaan koirat joutuvat asumaan erittäin pienissä bokseissa jotta koira mahtuu tehtailijalle mahdollisimman paljon. Koirien terveydestä ei huolehdita, ettei vain tehtailijalla mene kuluja eläinlääkäreihin. Koirien annetaan pentutehtaissa lisääntyä holtittomasti, joten tehtailijalla ei ole mitään käsitystä pentujen sukulinjoista, sisäsiittoisuudesta tai mahdollisista periytyvistä sairauksista. Hyvin rankkaa pentutehtailu on emolle jonka ainoa tehtävä in synnyttää uusia pentuja. Emo on aliravittu, huonokuntoinen ja joka juoksusta tiineenä, tällöin se ei jaksa huolehtia pennuistaan jotka usein ovat erittäin sairaita ja kärsivät kasvuhäiriöistä.

Pentu myydään usein hyvin halvalla ja tämä on liian usein syy siihen miksi pentutehtaita löytyy maailmasta. Ihmiset eivät ajattele että vaikka he ostavatkin koiran halvalla tulee siihen kuitenkin kulumaan hyvin paljon rahaa sen loppuelämän ajan, koiralle on tarjottava joka päivä laadukasta ruokaa ja koiran sairastuessa on se vietävä välittömästi eläinlääkäriin. Pentutehtaasta ostettu koira voi osoittaa sairauden merkkejä vasta kun se on saapunut uuteen kotiin, jolloin kalliitkaan eläinlääkärikulut ei sitä välttämättä enään pelasta. Jos sinulle tärkeintä on vain koiran halpa ostohinta, silloin sinun ei kuulu ottaa koiraa laisinkaan!

Koskaan ei koiraa pidä ostaa säälistä, silloin vain tukee turhaan pentutehtailua. Jos epäilee eläinten salakuljetusta tai niiden huonoja oloja ota ehdottomasti yhteyttä eläinsuojeluvalvojaan tai kunnan- tai kaupungineläinlääkäriin.

Kesäkissojen aikaa

Kissoja on löytöeläintalolla tällä hetkellä yli 70, osa odottaa että vanha omistaja hakisi ne takaisin kotiin mutta valitettavan moni on hylätty.

Näin kesän päättyessä kissoja tulee talolle eniten, koska ihmiset hylkäävät ns. kesäkissoja. Nämä kissat on otettu vain ihmisen kesäloman ajaksi, usein mökille kaveriksi. Kun kesäloma päättyy ja on aika palata takaisin arkeen, kissa jätetään mökille oman onnensa nojaan.

Näin ei koskaan saisi tapahtua, sillä kissa ei pärjää yksin luonnossa. Ilmojen viilentyessä on kissan yhä vaikeampi selviytyä sillä ruokaa eikä lämmintä suojapaikkaa löydy enää niin helposti.

Hyvin usein kissat ovat leikkaamattomia joten tällöin kissanpentuja syntyy valtavat määrät. On mahdotonta sanoa kuinka monta kesäkissapentuetta syntyy vuodessa sillä kaikkia pentueita ei löydetä.

Valitettavan usein kissat ehtivät villiintyä luonnossa ennen kuin ne päätyvät löytöeläintalolle. Jos kissa on ehtinyt jo pahasti villiintyä tai se on muuten aivan liian arka, se joudutaan lopettamaan. Lopettaminen on viimeinen keino auttaa eläintä, koska jo villiintyneestä kissasta ei ole kenellekään lemmikiksi. Villiintyneen eläimen stressitaso nousee huimasti ihmisen läheisyydessä ja se yrittääkin kaikin keinoin kuten puremalla ja raapimalla päästä ihmistä pakoon.

Kesäkissat työllistävät löytöeläintalon väkeä kaikkein eniten, karanteeni on täynnä kissoja ja yleisellä puolella on vielä viime vuodenkin kesäkissoja etsimässä sitä omaa rakastavaa loppuelämän kotia.

Kun olet ottamassa kissaa mieti ensin hyvin tarkkaan oletko valmis antamaan kissalle kodin jopa 20 vuodeksi? Pystytkö huolehtimaan siitä silloinkin jos kissa sattuu sairastumaan? Olethan valmis huolehtimaan kissasta vaikka sinulla olisi todella huono päivä? Ethän vain ota kissaa tai mitään muutakaan eläintä vain hetken mielijohteesta? Mieti tarkkaan oletko juuri sinä sopiva lemmikin omistaja ja ennen kaikkea miksi juuri sinä! 

Eläimen saapuessa löytöeläintaloon

Löytöeläimen tullessa talolle se joutuu ensin karanteeniin.  Talo säilyttää eläintä 14 vuorokautta jonka aikana omistajalla on aikaa hakea lemmikkinsä takaisin kotiin. Jos eläintä ei tänä aika haeta aloittaa talo eläimen rokotukset ja mahdollisen sterilisaation tai kastraation. Karanteenissa eläimet tarvittaessa lääkitään asianmukaisesti.

Eläinten syömistä, juomista ja yleistä vointia seurataan tarkasti. Eläinlääkäri tarkastaan jokaisen eläimen joka talolle saapuu. Loukkaantuneet eläimet hoidetaan karanteenissa.
Jo karanteenissa aloitetaan eläimien säännöllinen käsittely ja yritetään saada arempia taas rohkeammaksi.

Karanteenissa on hyvin tärkeää huolehtia hyvästä hygieniasta jotta mahdolliset taudit eivät leviäisi yleiselle puolelle terveisiin eläimiin.

Jos eläin on terve saattaa se päästä nopeasti yleiselle puolelle mutta jos eläin joudutaan leikkauttamaan tai se on sairas voi se joutua olemaan karanteenissa pitkäänkin.

Tänään kissanpennuilla oli jännittävä aamu kun ne pääsivät tutustumaan kissalan aulaan siksi aikaa kuin niiden huone siivottiin. Pennut olivat aluksi aivan ihmeissään ja kurkistelivat vain varovaiset huoneen ovelta uutta ympäristöä, jonkin ajan kuluttua ne rohkaistuivat ja alkoivat hiipiä uudessa ympäristössä. Yksi pennuista uskalsi käydä katsomassa Puppe pupun touhuja. Pennut alkoivat kiipeillä hyllyillä ja yksi jopa kiipesi minun olkapäälleeni katselemaan maisemia. Kun pennut olivat tottuneet uuteen ympäristöön alkoivat leikkimään keskenään.

Vierailupäivä

Vierailupäivä on syyskuusta toukokuuhun sunnuntaisin klo 14–16 ja kesäkuusta elokuuhun klo 18-20. 

Vierailupäivänä saa kuka tahansa eläimistä kiinnostunut tulla katsomaan löytyisikö se oma lemmikki talolta, lapset saavat tulla katsomaan eläimiä joko oman vanhemman tai muun aikuisen seurassa. 

Tällöin on mahdollista päästä tutustumaan kodittomia kissoja ja Puppe pupua.

Vierailijan täytyy muistaa että löytöeläintalo on tällä hetkellä eläimien koti joten niitä pitää kohdella kunnioittavasti ja lähestyä rauhallisesti. On todella tärkeää että eläimet saavat tulla tutustumaan niiden omilla ehdoilla, koskaan ei saa väkisin yrittää ottaa syliin tai silittää.

Paikalla on vapaaehtoisia työntekijöitä jotka mielellään vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttavat valitsemaan kuka olisi juuri sopiva lemmikki itselle.

Jos kiinnostus heräsi vaikkapa kissaa kohtaan, jättää kiinnostunut kissakyselyn ja kissavastaava ottaa sen perusteella yhteyttä ja sopii haastattelu ajan. Haastattelussa selvitetään onko kiinnostunut sopiva omistaja uudelle lemmikille. Joskus eläimen saa heti haastattelun jälkeen mutta koirien kanssa tehdään usein niin että koira menee uudelle mahdolliselle omistajalle kotiin koeajalle, joka kestää tilanteesta ja koirasta riippuen kahdesta viikosta jopa kuukauteen. Koeajan jälkeen tehdään viralliset paperit ja omistajuus siirtyy löytöeläintalolta uudelle onnelliselle omistajalle.