Kun löydät karanneen lemmikin

Kun löydät karanneen lemmikin, käytä malttia. Jos eläin ei tule kutsusta luokse, voit käyttää houkutteluun herkkuja tai leikkiä. Arkoja kissoja ei välttämättä saa kiinni houkuttelemalla vaan tällöin niiden pyydystämiseen tarvitaan loukkua. Loukkuja voidaan lainata eläinsuojeluyhdistykseltä, joka antaa opastusta oikeaoppiseen loukuttamiseen.

Kun eläin tulee kosketusetäisyydelle, sitä voi varovasti totuttaa löytäjän hajuun ojentamalla kättä haisteltavaksi tai silittämällä hellästi. Mikäli eläin ei käyttäydy aggressiivisesti, sen voi tämän jälkeen yrittää ottaa kiinni lempeästi mutta varmalla ja lujalla otteella.

Katso onko lemmikillä kaulapantaa josta löytyisi joko ulko- tai sisäpuolelta yhteystietoja. Katso myös löytyykö eläimen vasemmassa korvassa tatuointia, koirilla tatuointi voi toisinaan löytyä vasemmasta nivusesta. Rotukoiran korvaan on saatettu tatuoida koiran rekisterinumero, jonka perusteella on omistaja helppo selvittää Suomen Kennelliitosta.

Eläimen kaulanahan alla saattaa olla mikrosiru, jota ei näe paljain silmin. Mikrosirujen lukulaitteita löytyy monilta eläinlääkäriasemilta. Mikrosirun numeron avulla pystytään selvittämään eläimen omistaja.

Kysele myös lähialueen ihmisiltä tietävätkö he kenelle lemmikki kuuluisi.

Ilmoita löytöeläintalolle viipymättä löytämäsi eläin ja vie se sinne mahdollisimman pian ilmoituksen jälkeen.

Kun eläin sairastuu

Eläimen hyvä terveys on edellytys eläimen hyvinvoinnille. On monia syitä miksi eläimen terveys voi heikentyä. Erilaisten taudinaiheuttajien lisäksi eläimen terveys voi heikentyä ravinnon, hoidon, elin- ja ympäristöolosuhteiden tai perintötekijöiden takia. Toisinaan eläin sairastuu äkillisesti, mutta osa sairauksista ja tarttuvista taudeista edetä hitaasti ja vähillä oireilla.

Eläimen sairastumista voidaan ehkäistä hyvällä hoidolla, järjestämällä eläimelle sen vaatima luonnollinen ympäristö, järkevällä eläinjalostuksella sekä ehkäisemällä tautien leviäminen. Rokotuksilla voidaan ehkäistä joidenkin tautien leviäminen eläimestä toiseen.

Omistaja on tärkeässä osassa tarkkaillessaan omia eläimiään ja ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin jos havaitsee eläimen sairastuvan.

Sairaan eläimen hoitovelvoite on kirjattu eläinsuojelulain viidenteen pykälään ”Eläimen sairastuessa on sen saatava asianmukaista hoitoa.” Eläimen hoitamatta jättäminen on rikos josta voidaan määrätä rangaistus.

Alle olen koonut muutaman yleisen tapaturman jotka on hyvä tunnistaa ennalta ja antaa oikeanlaista ensiapua.

Lämpöhalvaus

Koirilla ja kissoilla voi kesäisin kuumalla kelillä tulla lämpöhalvaus. Kesällä ei koskaan saa jättää eläintä kuumaan autoon vaikka ikkunat olisivatkin raollaan, autossa lämpötila nousee nopeasti vaarallisen korkeaksi ja tällöin lemmikki saa lämpöhalvauksen. Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, levottomuus, kuolaaminen, oksentelu ja hoipertelu. Normaali kissan ja koiran lämpötila on 38–39 celsiusastetta, sen kohoaminen yli 41 asteeseen on hengenvaarallista. Ensiapuna lämpöhalvauksessa siirrä eläin välittömästi pois kuumasta ympäristöstä ja mittaa lämpö peräsuolesta jos mahdollista, laita viileitä ja märkiä pyyhkeitä pään ja kaulan ympärille sekä nivusiin, kainaloihin ja vatsan alle. Kastele tassut, vatsanalus ja korvalehdet viileällä vedellä. Kohdista viilentävä ilmapuhallin eläimeen päin. Eläintä ei saa upottaa jääkylmään veteen eikä saa antaa kuumetta alentavaa lääkettä. Kun ruumiinlämpö on alle 39 astetta, lopeta viilentäminen. Älä pakota juomaan mutta tarjoa vettä. Ensiavun jälkeen tulisi eläin viedä eläinlääkäriin.

Kyyn purema

Suomessa ainoa myrkyllinen käärme kyy puree vuosittain monia koiria ja kissoja. Puremakohdassa on nähtävissä 3-4mm:n etäisyydellä toisistaan olevaa neulanpistomaista reikää. On hyvin tavallista ettei puremakohtaa löydetä. Oireiden vakavuuteen vaikuttaa lemmikin herkkyys, ikä, koko, yleis kunto, pureman sijainti ja myrkyn määrä. Puremakohta turpoaa muutamassa kymmenessä minuutissa, tyypillinen oire on että turvotus etenee ja puremakohta on kivulias. Muita yleisiä oireita ovat apaattisuus, oksentelu, vaaleat limakalvot, pinnallinen nopea hengitys sekä tajunnan tason heikkeneminen. Ensiapuna rauhoita eläin ja pidä se paikallaan. Älä koske puremakohtaan. Liikkumista tulisi välttää, kanna lemmikki tai taluta iso koira rauhallista vauhtia. Puremakohta tulisi pitää mahdollisimman kehoon nähden mahdollisimman alhaalla. Älä anna mitään syötävää ja juotavaa, äläkä kipulääkettä. Kyynpureman vaativat aina eläinlääkärin tehohoitoa.

Haavat

Lemmikille voi sattua ja tapahtua koska tahansa, eikä haavoilta aina vältytä. Pienemmät haavat tarvitsevat usein vain huolellisen puhdistuksen. Haavan ympäriltä kannattaa leikata karvoja pois. Huuhtele runsaalla vedellä lika ja roskat pois. Kuivaa alue huolellisesti ja laita antiseptista ainetta. Suojaa haava siteellä ja estä haava-alueen nuoleminen. Isommat ja useamman ihokerroksen läpi ulottuvien haavojen hoito on ompelu. Puremahaavat täytyy aina hoidattaa eläinlääkärissä, koska niissä on huomattavasti suurempi tulehdusriski.

Uniset kissanpennut

Tänään oli jälleen aika käydä katsomassa mitä kotihoidon kissanpennuille kuuluu. Valitettavasti vieläkin silmätulehdus vaivaa pikkuisia.

Pennut ovat kasvaneet ja syövät tuttipullosta maitoa enään pari kertaa päivässä. Pennuilla on koko ajan myös lautasella keinomaitoa tarjolla mutta siitä pikkuiset eivät vielä ihan oikein osaa syödä.

Pentujen elämä on lähinnä vain leikkimistä ja ennen kaikkea nukkumista. Kun menin paikalle muutama pennuista leikki keskenään, mutta yksitellen niistä alkoi virta loppumaan ja äkkiä kaikki olivatkin sikeässä unessa.

Iltavuorossa

Tänään kävin seuraamassa millainen on löytöeläintalon iltavuoro. Vuoro ei juuri poikkea aamuvuorosta mitenkään erityisesti, muuten kuin että työntekijät ovat pääasiassa vapaaehtoisia.

Jokainen asukas sai iltapalaa ja vapaaehtoiset koiranlenkittäjät kävivät koirien kanssa iltakävelyllä. Puppe kani sai iltapalaksi tänään mm. porkkanaa jota se alkoi heti innokkaasti järsiä.

Talolla on pieni musta kissanpentu Oona jonka paino oli alkanut yhtäkkiä pudota. Oona saakin nyt monta kertaa päivässä erityisruokaa ja paino on onneksi alkanut taas nousemaan. Kun pikkuisen paino oli laskenut, tämä oli kovin apaattinen eikä yhtään oma itsensä, mutta nyt muutaman päivän sisällä Oonasta on jälleen tullut hyvin reipas ja äänekäs pikku kissan alku.

Talon arkea

Päivä alkoi tavalliseen tapaan kissojen hiekkalaatikoiden siivouksella, eläimet saivat aamiaista, huoneet imuroitiin ja lattiat pestiin. Koirien lenkittäjät kävivät koirien kanssa aamukävelyllä. Lenkittäjistä onkin tällä hetkellä talossa pulaa, joten jos yhtään tykkää ulkoilla koirien kanssa, kannattaa ehdottomasti tarjota apua löytöeläintalolle. Talossa on nyt 5 koiraa jotka etsivät omaa kotia.

Karanteenissa jokaisen asukkaan kopit siivottiin huolellisesti, likaiset pedit vaihdettiin uusiin. Asukkaat saivat tarvittavat lääkkeet ja leikkauspotilaiden haavat ja yleiskunto tarkastettiin.

Kun paikat oli saatu siivottua, oli aika seurustella kissojen kanssa. Tärkeä tehtävä on yrittää saada arempia kissoja rohkaistumaan ja tulemaan seurallisemmiksi. Kissoja myös harjattiin ja totutettiin muutenkin yleiseen käsittelyyn.

Talolta on kissoja muuttanut uusi koteihin, mutta edelleen moni kissa on vailla omaa rakastavaa kotia. Talolle on myös tullut uusia kissoja jotka odottavat että omistaja tulisi hakemaan takaisin vanhaan kotiin.